Syö viisaasti kuten kreetalainen

Syömisestä on tullut monelle kiireiselle ihmiselle luonnotonta. Terveyden suorittamista tai pakollista tankkaamista. On aika julistaa manifesti Viisaalle Syömiselle. Syökäämme suomalaisittain, mutta ottakaamme oppia hyväksi havaituista ruokavalioista maailmalta!


On monta tapaa syödä hyvin. Toisen herkku on toisen myrkky, sanoo vanha sananparsi. Syöminen on henkilökohtainen ja yksilöllinen asia. Perinteinen, kreetalainen maalaisruokavalio on osoittautunut yhdeksi maailman terveellisemmistä. Välimerellinen tapa syödä jää piirun verran tappiolle.

LIHA ON LISUKE KASVIKSILLE

Meidän tulisi ottaa oppia kreetalaisten lautasmallista. Kauden kasvikset ovat pääruokaa, jota täydennetään proteiinilla. Kana, kala, pavut tai vaaleat juusto eivät ole pääruokaa, vaan lisuke. Kreetalaiset syövät runsaasti kasviksia ja hedelmiä, käyttävät reilusti kylmäpuristettua oliiviöljyä ja hyödyntävät villivihanneksia ympäröivästä luonnosta ahkerasti. Arkiliikunta on ollut aktiivista.

Vihreiden lehtivihannesten käyttö on päivittäistä. Perunan käyttö on kohtuullista eli hiilihydraatit ovat hitaita; kokojyvätuotteiden, papujen, linssien käyttö on säännöllistä. Punaista lihaa kreetalainen syö perinteisesti vain juhlissa. Lihana käytetään kanaa ja lammasta. Niitäkin kohtuudella, lisukkeena kasviksille.

KREETALAINENKIN SAIRASTUU

Lehmä rantautui Kreetan saarelle vasta EU:n myötä. Maitotaloustuotteiden ja punaisen lihan käyttö yleistyi. Perhekoko pienentyi ja heikensi ruoanlaittoon liittyvän perimätiedon siirtymistä isoäideiltä tyttärille. Kreetalla ei ole perinteisesti tarvittu kokkikouluja. Kun ruokavalio muuttuu huonommaksi, liikkuminen vähenee, yhteisöllisyys häviää ja stressi lisääntyy, sairastuu kreetalainenkin.

Kreetalaisilla ei ole erikoisgeeniä suojaamassa heitä sairauksilta. Vaikka kreetalaiset elämäntavat ovat muuttuneet huonompaan suuntaan, on heidän terveydentilansa yhä parempi kuin keski- ja pohjoiseurooppalaisilla. Ruokavalioon kuuluu yhä runsaasti kasviksia ja hyviä rasvoja.

Lue tästä oliiviöljyn hyödyistä.

Kuva: Laura Vesa

 

Kreetalaisen ruokavalion terveellisyys perustuu ruoasta saataviin antioksidantteihin ja hyviin rasvahappoihin. Kylmäpuristettu oliiviöljy sisältää runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja, joilla on hyvä vaikutus sydämen terveydelle ja aivoille. Lisäksi laadukas rasva, antioksidantit ja kasvissterolit pienetävät riskiä paksunsuolen- ja rintasyöpään sekä diabetekseen. Masennus ja dementia on kreetalaisten keskuudessa harvinaista.

RIITTÄÄKÖ RUOKA

Ruoka on yksi terveyden peruspilareista, mutta ei ainoa. Ruoan lisäksi kreetalaisten terveyteen vaikuttavat runsas arkiliikunta, paastot, kohtuus, siesta ja yhteisöllisyys. Ruoasta nauttiminen kuuluu jokaiseen päivään. Ruoan luonnollisuus – lähiruoka – on kunnia-asia varttuneemmille kreetalaisille.

Iraklionin yliopiston professori Antónis Kafátos on kehottanut kiertämään supermarketit kaukaa, sillä niissä on hänen mukaansa vain parikymmentä tuotetta, joita tarvitaan terveelliseen ruokavalioon. Sama pätee meillä. Mieti montako ruoka-ainetta todellakin tarvitset voidaksesi hyvin? Vähän on enemmän.

Suomalaisten marjojen, kasvisten ja yrttien puolestapuhuja Toivo Rautavaara (1905-1987) sanoi aikoinaan;” Niin hyviä aikoja ei tule koskaan, että meidän ei kannattaisi mahdollisuuksien mukaan täyttää tarpeemme kotimaisin raaka-ainein.”

Kreetalainen ruokavalio kannattaa suomentaa meidän raaka-aineisiimme sopivaksi. Ja se on helppoa. Ota kotimaiset marjat, juurekset, sipulit ja kaalit runsaaseen käyttöön. Viisas syö myös hitaasti. Keho pysyy kärryillä, eikä tule syötyä liikaa. Vaihda rasvat öljyksi. Vältä pitkälle jalostettuja tuotteita. Muuta lautasmalli muotoon; kasvikset ovat pääruokaa ja liha lisuke. Liha kannattaa korvata muutama kerta viikossa kasvisproteiinilla eli pavuilla ja linsseillä.

Ja lopuksi. Muuta syömisen synti syömisen nautinnoksi. Syöminen on sallittu nautinto!