Lihattomampi loppuvuosi

Nyt alkoi lihaton lokakuu – oletko valmis? Suomi on teemaviikkojen ja kuukausikieltäytymisten luvattu maa.  Monelle totaalikieltäytyminen on kuitenkin turhan rankka juttu, ärsyttäväkin. Jos kieltäytyy jostain mistä pitää, siitä voi tulla entistä mieluisampaa. Lihattoman lokakuun loputtua voi verinen pihvi tuntua entistä paremmalta. Toivottavasti kuukausi on kuitenkin pistänyt miettimään mitä suuhunsa laittaa eli lihan laatua määrän sijaan. Mielestäni järki, kohtuus ja nautinto kieltäytymisen sijaan johtavat pysyvään hyvään. Viisas syöminen tähtää tähän. Vuotensa tai viikkonsa voisi vaihteeksi teemoittaa lisäämällä jotain elämäänsä. Esimerkiksi iloisempi, rennompi, maukkaampi tai hulvattomampi kuukausi voisi olla meille suomalaisille tarpeen iltojen pimentyessä Jouluun. Siinä voi huomaamatta jäädä lihansyöminen kakkoseksi, kun on muut asiat mielessä. Kannattaa kokeilla.

KASVISSYÖJÄ EI AINA SYÖ HYVIN

Lihatiedotusyhdistyksen tekemän kyselyn mukaan 94 prosenttia suomalaisista syö lihaa. Kasvissyöjiä on siten suomalaisista 6 prosenttia eli noin 320 000 henkilöä. Lihankulutus oli viime vuonna 40 kg per henkilö eli noin 100 g päivässä. Käyttö jakautuu varsin epätasaisesti ja miesvoittoisesti. Kasvisten käyttö on lujassa nousussa, mikä ansaitsee hurraahuudot. On vielä kuitenkin paljon tekemistä, ennen kuin kasvikset ovat suomalaisten pääruokaa. Suomalainen on yhä vahvasti sekaruokavaliota noudattava. Kasvisruokailijan status ei ole tae ruokavalion terveellisyydestä vaikka niin helposti mielletään. Kasvissyöjä voi koota ruokavalionsa yhtä huonosti kuin sekaruokailija. Liiallinen ja laaduton rasva ja sokeri, huonot hiilihydraatit ja pitkälle jalostettujen ruokien syöminen on monelle kasvisruokailijalle arkipäivää siinä missä makkaranpurijallekin. Kasvisruokailijankin pitää olla tietoinen siitä mitä syö. Pitää osata korvata puuttuvat proteiinit ja olla tarkkana, että kaikki tarvittavat ravintoaineet tulee saatua ruoasta.  Etenkin B12 on vegaanille tärkeä vitamiini lisäravinteena, sillä sitä ei kasviksista saa. Kaikkien suomalaisten suurin terveysuhka on yhä ruokalautasella ja moni kaivaakin huomaamattaan haarukalla hautaansa.

ASENNEMUUTOS LAUTASELLA

Eriarvoisuus syömisessä on lisääntynyt. Pieni osa kansasta hifistelee ruoalla, osa syö todella terveellisesti –  jotkut jopa liiankin.  Osa syö viisaasti ja osa miten sattuu. Yleisesti ottaen suomalaiset sanovat syövänsä terveellisesti, mutta tosiasiassa suurimman osan ruokavalio on kuitenkin kaukana siitä. Tutkimusten mukaan vain joka viides suomalainen syö edes melko terveellisesti. Noin puolet kansasta syö liikaa punaista lihaa ja pitkälle jalostettuja lihatuotteita. Pähkinöitä ja siemeniä suositellaan syötäväksi 30 grammaa päivässä. Suomalainen syö keskimäärin kolme grammaa. Laadutonta rasvaa, suolaa ja etenkin sokeria kuluu huimasti liikaa. Kalaa vähintään kahdesti viikossa syö vain runsas 30 prosenttia suomalaisista. Alle kymmenen prosenttia suomalaisista kertoo syövänsä vähintään viisi annosta kasviksia päivässä, mikä on ravitsemussuositusten mukainen minimimäärä. Puolenkilon tavoite on siis suurimmalle osalle kansaa utopistinen asia. Moni miettiikin, että miten sitä pystyy muka syömään niin paljon rehuja? Salaattia popsimalla se ei onnistu eikä hedelmiä pitäisi laskea mukaan kun puhutaan kasvisten syömisestä. Totuus on, että kasvisten käyttöä ei voi lisätä jollei muuta asennetta syömiseensä. Kasvikset ovat pääruokaa ja liha on lisuke. Siitä se lähtee. Miten on, sopisiko seuraavaksi teemaksi lihattomampi loppuvuosi kasvisten kustannuksella?