Ruokastressi tekee sinusta sairaan

Kaukaa tuotetut superfoodit, prosessoidut vege-einekset ja terveysruoan yli-ihannointi ovat vieneet monelta terveen ruokahalun. Pitäisikö sittenkin syödä lihaa tai karttaa gluteenia varmuuden vuoksi. Onko ruoasta tullut sinulle ruokastressiä aiheuttava temppurata? Katosiko ruokapöydästäsi ilo ja maku? Ruoka ei saa olla koko elämä, mutta sen tulisi olla keskeinen osa hyvää elämää.

LIIAN HYVÄÄ OLLAKSEEN TOTTA

Tieto lisää tuskaa ja epävarmuutta, se tiedetään. Tietämättömyys puolestaan herkistää pitämään liiankin hyviltä kuulostavia lupauksia totena. Näin käy usein, kun puhutaan yksittäisten ruoka-aineiden ja ravintolisien vaikutuksista hyvinvointiin.

Media nostaa helposti yksittäisiä ruoka-aineita – jopa mausteita – arvoon arvaamattomaan. Tutkimuksista voidaan uutisoida vain irrallinen osa ja siitä saadaan raflaava otsikko iltapäivälehteen tai someen. Mobiilia selataan ahkerasti  ja monen mieleen jää vain otsikko, joka alkaa elää mielessä totuutena.

Ravitsemustietotulva ja tiedon ristiriitaisuus hämmentää. Osa heittää hanskat tiskiin ja päättää syödä mitä mieli tekee, osa stressaantuu entisestään. Unohtuu, että ruoka on paljon muutakin kuin yksittäisiä ravintoaineita, rasvahappoja ja antioksidantteja.

Ravintosuosituksista puhuminen nostattaa aina tunteet pintaan. Ravitsemussuosituksista johtuva stressi vähenee, kun muistaa, että  kyse on nimenomaan suosituksista ei määräyksistä. Syöminen on yksilöllinen asia ja ravintotarpeet vaihtelevat yksilöstä toiseen, siksi ruokavalio pitää aina laatia juuri itselle sopivaksi. Naapurin noudattama dieetti sopii hänelle, mutta ei välttämättä itselle.

”Ravitsemussuosituksista johtuva stressi vähenee, kun muistaa, että kyse on nimenomaan suosituksista, ei määräyksistä.”

Aito, konstailematon kotiruoka, on hyvän syömisen perusta. Usein tarvitaan ruokavaliota täydentäviä vitamiineja tai rasvahappoja lisäämään ruoan tehoa, mutta mikään yksittäinen pilleri ei korvaa ruokaa. Ruoka on enemmän kuin sisältämiensä ravintoaineiden summa. Ravintoaineet imeytyvät prosessoimattomasta ruoasta tehokkaammin kuin pillereistä. Esimerkiksi väsymys tai stressi ei lähde yksin ravintolisillä.

Laadukas uni, työstä ja vapaa-ajasta palautuminen ja hyvä sosiaalinen elämä ovat mm. asioita, joita tarvitaan stressin selättämiseen. Ruoka toimii näissä kaikissa hyvänä apuna!

STRESSI KULUTTAA, RUOKA PALAUTTAA

Stressi on ihmiselle sekä hyväksi, että pahaksi. Stressireaktio palveli alun perin fyysisen uhan torjunnassa – taistele tai pakene, oli pelin henki, psyykkinen ja fyysinen taisteluvalmius piti ihmisen valppaana vaaran uhatessa.

Elimistö reagoi yhä stressitilanteeseen samoin kuin aikojen alussa, vaikka uhat ovatkin erilaisia. Lyhytkestoinen, hallinnassa oleva stressi, on ihmiselle jopa hyväksi. Pieni stressi sysää liikkeelle, pistää antamaan parastaan. Terve stressi vaatii vastapainoksi palautumista, kuten joutenoloa ja ravitsevaa ruokaa.

Pitkäkestoinen, hoitamaton stressi kroonistuu ja vie elimistön jatkuvaan, kuormittavaan hälytystilaan. Elimistö on koko ajan taisteluvalmiudessa ja hormonimyllerryksessä.  Jatkuvan paineen alla mieli masentuu, puhti hiipuu ja ihminen on altis sairauksille. Kehon stressinhallintakykyä voi lisätä elintapojen lisäksi ruoalla.

Ruoan palauttava vaikutus perustuu ruoan sisältämiin ravintoaineisiin, mutta yhtä tärkeää on ruoan tuottama ruokailo. Ruoka antaa merkityksen ihmisen elämään.. Yhdessä syöminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ruoanvalmistus on hellyyden ja rakkauden osoitus läheisille. Ruoka-ajat antavat rytmiä elämään ja pitävät annoskoot kohtuullisina. Ruokamuistot ovat vahvoja vuosikymmenten jälkeenkin. Ruoka antaa lohtua, kun maailma murjoo.  Ruoka on hoivaa.

Muistatko äitisi lihapullat? Hyvältä maistuivat. Rakkaus ruoanlaittajalta välittyy mystisesti ruokailijaan. Kaikkien äidit eivät olleet taatusti hyviä kokkaajia, mutta se rakkaus, se tekee lihapullista niin maukkaita muistossa. Eli ruoalla on merkitystä, vaikka se ei olisi edes huippuhyvää, kunhan se on tehty tunteella. Ei siis kannata stressata, jos ei omaa ihan huippukokin lahjoja. Vähempikin riittää.

RUOKASTRESSI SAIRASTUTTAA

Laaduton ruoka aiheuttaa hitaasti sisäistä, solutasolla kasvavaa stressiä. Ulkoinen ruokastressi puolestaan kaatuu niskaan heti ruokakaupan ovella. Molemmat ovat terveydelle haitallisia. Kaupassa paine ostaa terveellistä kolkuttaa omaatuntoa. Mainokset pyörivät päässä lisäten ristiriitaa mielessä ja somessa joku varoitteli juurit tänään syömästä jotain….mitä se oli? Ruokastressi lisääntyy kuin varkain.

Stressaantuneena aineenvaihdunta hidastuu, ruoka ei sula ja imeydy hyvin. Hiilihydraattihimo iskee ja paino kertyy keskivartalolle. Unen laatu ei ole kummoista ja työssä ajatus pätkii, iltapäivällä on melkein mahdotonta pysyä hereillä.

”Laaduton ruoka aiheuttaa hitaasti sisäistä, solutasolla kasvavaa stressiä. Ulkoinen ruokastressi puolestaan kaatuu niskaan heti ruokakaupan ovella.”

Stressitasoa nostaa myös ruoan eettiset ja ekologiset vaateet. Ostanko onnellisen kanan vai virikkeellisen kasvatuksen saaneen kanan munia. Luomua lähitilalta vai kaukaa tuotua reilunkaupan kahvia. Tuovatko sirkat lautasella viimeinkin ruokarauhan ja hyvän omantunnon. Mitä pitäisi ostaa, että itse on stressittömän onnellinen ja hiilijalanjälki riittävän lyhyt? Ennen oli helppoa. Oli vain kanamunia. Kauppakassiin liittyy monta stressitekijää nyt ja tulevaisuudessa.

 

Lataa opas

NÄIN PÄÄSET IRTI RUOKASTRESSISTÄ

Jos tunnistat ruokastressin oireita, tee tämä harjoitus. Pysähdy ja hengitä muutama kerta syvään. Ota paperia ja kynä. Kirjaa paperille kaikki tuntemuksesi, mitä ruoka sinussa aiheuttaa. Anna tulla vapaasti kaikki! Älä kaunistele. Kun lista on valmis, lähde lenkille ja rauhoita mielesi.

Lue sitten kirjoittamasi vuodatus uudelleen ja jaa asiat kahteen osaan, hyviin ja vähemmän hyviin tuntemuksiisi. Tee suhteestasi ruokaan ikään kuin kauppalista. Näin alat hahmottaa omaa ruokasuhdettasi vähemmän stressaavaksi. Suhtautumalla viisaasti syömiseesi, pääset lopulta maukkaasti irti ruokastressistä.

Älä stressaa asioista, joihin voit vaikuttaa – syömääsi ruokaan voit.” 

Syöminen on hyvin henkilökohtainen asia. Ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä hyvin. Omaa oloansa pitää kunnioittaa ja tiedostaa, mitä keho tarvitsee ollakseen terve ja stressitön. Kaikista ei tarvitse tulla vegaaneja, mutta jokainen voi olla kohtuullinen ja vastuullinen kasviksia syövä lihansyöjä. Kohtuus mahdollistaa stressittömän syömisen.